Heissan!!

Joo-o.. Polvi sano yhteistyösopimuksen irti ja nyt sitten polvi siteessä ja kepin kanssa kävelen... Huomenna röngtenkuvaukseen... Saas nähä mitä siellä selviää... Mielenkiintoinen päivä siis huomenna tulossa...

Mutn nyt en jaksa kirjottaa enempää...

Heissan seuraavaan kertaan!! (:

Hei vaan kaikille....!

Nyt vituttaa ja lujaa... Siis miten helvetissä tän kylän sossut voi tehdä kiireellisen huostaanoton jos oon vapaaehtoisesti perheasunto jaksolla ja mulle sanotaan että jos tuntuu voidaan lähtee kotiin kun olen omasta tahdostani täällä... Ja sit ku oon ajatellu et nyt sitten lähdetään poitsun kanssa kotiin, omaan kotiin alottamaan elämä ni ei ku jos lähdette poika otetaan kiireellisesti huostaan...!!?? Että tosiaankin nyt vituttaa ja lujaa... Vaikka maanataina menen kyttikselle ja teen tutkintapyynnön tästä jutusta... Ei tää voi olla ihan laillista...!!! Mut joo tää oli tämmönen pikakirjotus... Kahdellaan illemmalla...

Heissan taas immeiset!

joo-o... Tää ilta on sujunu rauhallisesti paitsi äskön kun röökillä kävin... Rakkaani ja 2 ystävääni Ninttu ja samuli tuli moikkaamaan.. Ja juttua riitti, naurun kera... :D Repesin ja pahasti, myönnetäköön se nyt... Mut joo tänään muutama runo kirjotettu jo... Ehkä tossa myöhemmin lisää... Ihanan rauhallista, poitsu nukkuu ja itse koneella kuunnellen musiikkia ja kirjottaen tätä.... Ihanaa ensvuotta odotellessa, lähetään rakkaan ja teron kanssa rammsteinin keikalle ja siitä tulee hauskaa ;) Musiikista kun puhuin, itsellä todella laaja musiikki maku.. Esim.. lord est, skandaali, ezkimo, sonata arctica, following tears, darkmoor, bullet for my valentine, disturbed ja monet monet muut... ;) Miettiny paljon, mm. pitäskö mun lähtee täältä mis nyt oon, kun oon kerran täällä vapaaehtoisesti? Vaikka toisaalta en halua ottaa riskiä että nuorempi poikakin otettaisiin huostaan.... Miksikö pelkään...?? Tällä paikkakunnalla sossut tupaa tekemään enemmän perusteettomia huostaanottoja kun niitä jotka ovat perusteellisia.... Niin ja nickistä voi päätellä että toivoton romantikkohan tässä ruudun toisella puolella kirjottaa.. Onneksi rakkaani on samanlainen romantiikan suhteen... (: Romanttisuudessa parasta...?? Hmm... Kynttilät ja oma rakas siinä vieressä, ehkä myös joku hyvä romanttinen leffa esim. Titanic, Romeo ja Julia, Save the last dance tai joku muu.... Mutta joo, nyt ei keksi mtn mistä kirjottais tähän, joten kahdellaan immeiset taas :D

Hei vaan taas kaikille, jotka ehkä mahdollisesti lukee tätä. Pohdinnat on joka päivästä. Rakkaasta kun joutuu tällä hetkellä oleen yöt erossa. Mikä ei oo hyvä juttu, en osaa nukkua ilman rakasta vieressä.. Hirmuinen ikävä nytkin.. Muutama runokin tulee varmaan taas tänään kirjotettua... No onpahan jtn tekemistä :D Mut joo Tän illan miettiny taas ehkä vähän liikaakin... Esim. Miks joillakin  ihmisillä on pakottava tarve saada satutettua ja vahingoitettuu toisten elämää?? Eiks vois vaan keskittyy siihen omaan elämään?? Valehtelu ja muutenkin paskanpuhuminen on jotain mitä en voi käsittää..!? Mut täst tuli lyhyempi teksti huomiseen Moi!

Miettiny illan aikana paljon... Mm. kuinka paljon ihmisen pitää kestää suhteessa jossa on väkivaltaa... ensimmäinen vakava suhteeni kesti puolivuotta. Väkivalta jota koin sioittui viikonloppuihin kun nähtiin enemmän... Exäni löi ei näkyville paikoille, selvinpäin että kännissä... Erottiin... kaikki parani, paitsi sairastuin vakvaan masennukseen... Ylä aste meni päin helvettiä.. pääsin kuitenkin ysiltä ja amis alkoi... Keväällä 2006 tapsin tämän jo ex-aviomieheni... Puhuin hänelle mitä mulle on tehty ja hän lupasi ettei ikinä tekisi mulle pahaa... toisin vain kävi... Alkusyksystä -06 se sitten alkoi... Väkivalta, taas... Se oli satunnaista.. Tammikuussa -07 tein sitten raskaustestin joka näytti positiivista.... Kaikki parani mutta vain hetkeksi.. Terve poika syntyi maailmaan 1.10.-07 Aika meni kuin siivillä.. Kuitenki alkuvuonna -08 väkivalta alkoi taas... Silloin maaliskuussa -08 tein testin, menkat ei olleet ees myöhässä mutta veristävuotoa oli ilmaantunut joten tein testin ja näytti positiivista... Kuitenkin raskaus meni kesken... Se on aina mielessä... Noh -08 toukokuussa esikoisemme huostaanotettiin... Ja kaikki levisi... En enää osannut olla se sama ihminen... Väkivalta edelleen elämässä, satunnaista mutta kuitenkin... Usein oli kysymys miksi mun pitäis jaksaa elää näin... Sitten väkivalta osittain muuttui... Siitä tuli enemmän henkistä, uhkailutkin olivat tuleet elämääni... Exäni uhkasi että jos yrittäisin edes lähteä se ei onnistuisi, koska en olisi lähtemässä ennen kuin hän kuolisi... Masennuin ja ahdistuin... -09 tuli sitten niin iso riita että meinasimme erota... saimme kuitenkin sovittua ja yritimme elää "tässä hetkessä" unohtaen menneet... Mutta niin ei käynyt... Mukaan tulivat syytökset uhkailu lisääntyi... Jouduin jopa yhdestä ystävästä luopumaan tämän suhteen takia... -10 alkukeväästä tein testin taas... Ja positiivistahan se näytti... Kaikki taas parani hetkeksi, raskaus sujui hyvin rv 32 viikolle asti normaalisti... Kunnes yksi yö tuli lähtö sairaalaan... 4.9.-10 syntyi pieni poikani, rv 33+3 Kaikki meni taas hetken hyvin... Mutta kun kotiuduimme sairaalasta ei kauaa mennyt kun väkivalta taas jatkui.... Ja nyt alkukeväästä -11 viimisen kerran exäni kävi muhun kiinni nuoremman poikamme nähden... Kyllä poikani näkee tilanteesta välillä vieläkin painajaista... Niin ja ero tuli 21.6.-11 En vain enää kestänyt.. Yksi jota pidin ystävänäni oli kuullut että olimme exäni kanssa eronneet, rupesi sitten facebookissa mulle vihasena pistämään että törkeää multa jättää exäni kun hän ei ole väärin tehnyt... Eikö väkivalta muka ole väärin?? Minusta on, kenenkään ei tarvitsisi kestää sitä mitä exäni kanssa kestin reilu 5 vuotta... Nyt uuden suhteeni myötä kaverit ja ystävät jotka ovat vierelläni pysyneet nää ajat, ovat tulleet sanoneet et ihanaa kun saatiin sut takas, nyt oot taas oma ihana ittes, pirteempikin kuin aikoihin... Onnellisempikin.. Ja kyllä mä olen nyt onnellisempi kuin koskaan... Tiedän että Sami on mulle se oikea... Se joka on läsnä auttaa ja tukee ilman että pyydän sitä...Sami on niin erilainen, exääni ja Samia ei voi edes verrata keskenään... Niin ihana ja erilainen hän on... Lisäksi voin ja pystyn puhumaan aivan kaikesta Samin kanssa... En ole ikinä tuntenut sellaista turvallisuuden tunnetta mitä tunnen Samin vieressä... Mutta kirjoittelen huomenna taas lisää öitä ihmiset!! (: